Sähköauton latauspisteen hinta asennettuna on tyypillisesti 950–2200 euroa, riippuen laitteesta ja asennustyön laajuudesta. Pelkän laitteen hinta on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta, ja lopulliseen summaan vaikuttavat eniten asennuskohteen sähköjärjestelmän ominaisuudet ja asennustyön laajuus. Kalleimmaksi ei tule itse laite, vaan yllättävät sähkökeskuksen muutostyöt tai pitkät kaapelivedot.
Tässä oppaassa käymme läpi, mistä elementeistä sähköauton latauspisteen hinta todellisuudessa rakentuu, jotta osaat varautua oikeisiin kustannuksiin.
Latauslaite: Mikä asema sopii sinulle ja mitä se maksaa?
Pelkkien latauslaitteiden hinnat vaihtelevat noin 500 eurosta yli 1500 euroon, mutta asennettuna kokonaishinnat alkavat noin 950 eurosta. Hintaero syntyy tehosta, älyominaisuuksista ja brändistä. Tärkeintä on valita laite, joka sopii sekä autollesi että kiinteistösi sähköjärjestelmään.
Teho: 11 kW vai 22 kW?
- 11 kW latausasema on yleisin ja lähes aina riittävä valinta kotikäyttöön. Se lataa tyypillisen sähköauton akun tyhjästä täyteen yön aikana (6–10 tuntia). Asennus on usein suoraviivaista, sillä se vaatii 16 ampeerin (3x16A) voimavirtapistoketta vastaavan syötön, joka löytyy tai on helposti järjestettävissä moniin kiinteistöihin.
- 22 kW latausasema tarjoaa tuplatehon, mutta harva auto pystyy hyödyntämään sitä täysin (auton sisäinen laturi rajoittaa tehoa). Sen asennus vaatii kiinteistöltä vähintään 3x32A pääsulakkeet, mikä on harvinaisempaa omakotitaloissa ja vaatii usein pääsulakkeiden koon suurentamista sähköyhtiön kautta. Tämä nostaa kustannuksia merkittävästi.
Käytännössä 11 kW on kustannustehokkain ja järkevin ratkaisu kotiin.
Älyominaisuudet ja kuormanhallinta
Peruslaturi vain lataa autoa. Älylaturi sen sijaan tarjoaa ominaisuuksia, jotka säästävät rahaa ja suojaavat kodin sähköjärjestelmää.
Tärkein älyominaisuus on dynaaminen kuormanhallinta. Se mittaa kiinteistön kokonaiskulutusta ja säätää auton lataustehoa sen mukaan. Kun kiuas ja uuni ovat päällä, laturi hidastaa latausta automaattisesti. Kun muu kulutus vähenee, latausteho palautuu ennalleen. Tämä estää pääsulakkeen ylikuormittumisen ja on lähes välttämätön lisävaruste kaikissa asennuksissa, joissa pääsulake on 3x25A tai pienempi.
Hintaluokkia asennettuna (sisältäen laitteen, perusasennuksen ja usein myös kuormanhallinnan):
- Perustason älylaturit: Noin 950–1200 €. Esimerkiksi Beny BCP, johon sisältyy jo valmiiksi kuormanhallintayksikkö.
- Suositut älylaturit: Noin 1000–1500 €. Esimerkiksi Zaptec Go, johon kuormanhallinta on erillinen lisäosa (170–410 €).
Laitteita ja asennuspaketteja voit vertailla verkkokaupassamme.
Asennustyön hinta: perusasennus ja yleisimmät lisätyöt
Asennuksen hinta on suurin yksittäinen vaihtelua aiheuttava tekijä. Ammattilaisen tekemä asennus on lain mukaan pakollinen, ja sen hinta riippuu työn monimutkaisuudesta.
Mitä perusasennus kattaa?
Niin sanottu perusasennus (hinta alkaen 280 € sis. Alv) kuvaa kaikkein yksinkertaisinta asennusta, ja sen sisältö on tarkasti määritelty. On realistisempaa tarkastella pakettihintoja, joissa laite ja asennus on niputettu yhteen. Peruspaketti sisältää tyypillisesti:
- Latausaseman kiinnityksen seinään.
- Kaapeloinnin sähkökeskukselta latausasemalle (max. 10 metriä pinta-asennuksena).
- Yhden kevyen seinärakenteen (puu, kipsilevy) läpiviennin.
- Laitteen käyttöönoton ja testauksen sekä tarkastuspöytäkirjan.
Yleisimmät lisätyöt, jotka nostavat hintaa:
- Kuormanhallinnan asennus: Vaikka itse laite maksaisi erikseen, sen asentaminen sähkökeskukseen vaatii lisätyötä (alkaen 65 €).
- Sähkökeskuksen muutostyöt: Tämä on yleisin lisäkustannusten lähde. Latausasema vaatii oman vikavirtasuojan ja johdonsuojakatkaisijan. Jos keskuksessa ei ole tilaa, tarvitaan laajennus tai erillinen pienempi alakeskus. Hinta alkaa noin 100 eurosta, mutta voi nousta useisiin satoihin euroihin, jos keskus on vanha tai täynnä.
- Ylimääräinen kaapelointi: Jos etäisyys keskukselta latauspisteelle on yli 10 metriä, lisämetrit maksavat (esim. 4 €/metri 11 kW kaapelille).
- Maanrakennustyöt: Jos kaapeli pitää viedä esimerkiksi erilliseen autotalliin tai katokseen maan alla, kaivutyöt nostavat hintaa merkittävästi.
- Raskaammat läpiviennit: Betoni- tai tiiliseinän lävistäminen vaatii timanttiporausta, joka on kalliimpaa kuin puuseinän läpivienti.
Sähköjärjestelmän vaatimukset ja piilokulut
Ennen latausaseman hankintaa on kriittistä selvittää, soveltuuko kiinteistön sähköjärjestelmä lataukseen sellaisenaan.
Pääsulakkeen koko
Omakotitalojen yleisin pääsulakekoko on 3x25A. Tämä riittää 11 kW lataukseen, kunhan käytössä on dynaaminen kuormanhallinta. Ilman kuormanhallintaa riski sulakkeiden palamiselle on suuri, jos latauksen aikana käytetään muita kodin suuritehoisia laitteita.
Jos haaveilet 22 kW latauksesta, tarvitset vähintään 3x35A pääsulakkeet. Pääsulakkeiden koon kasvattaminen on erillinen projekti, joka tilataan paikalliselta verkkoyhtiöltä. Se voi aiheuttaa liittymismaksun muutoksen ja nostaa sähkön perusmaksua.
Sähkökeskuksen kunto
Vanha, niin sanottu "tulppasulakkeilla" varustettu sähkökeskus ei välttämättä sovellu sellaisenaan latausaseman asennukseen. Vaikka asennus onnistuisikin, voi koko keskuksen uusiminen olla pitkällä aikavälillä turvallisin ja toimivin ratkaisu.
Hintaesimerkit: Mitä latauspiste maksaa käytännössä?
Esimerkki 1: Uudehko omakotitalo, helppo asennus
- Lähtötilanne: Sähkökeskus on autotallin seinällä, ja siellä on tilaa uusille komponenteille. Pääsulake 3x25A. Latauspiste asennetaan 5 metrin päähän keskuksesta samalle seinälle.
- Ratkaisu: Beny BCP 11kW -latausasema, joka sisältää kuormanhallinnan.
- Kustannusarvio: Pakettihinta noin 955–1100 €. Sisältää laitteen, kuormanhallinnan, perusasennuksen ja tarvittavat suojakomponentit keskukseen.
Esimerkki 2: Vanhempi omakotitalo, vaativa asennus
- Lähtötilanne: Sähkökeskus on sisällä eteisessä ja täynnä. Latauspiste halutaan autokatokseen 20 metrin päähän. Kaapeli on vietävä osittain maan alla. Pääsulake 3x25A.
- Ratkaisu: Zaptec Go 11kW -latausasema ja erillinen Zaptec Sense -kuormanhallintayksikkö.
- Kustannusarvio:
- Latauslaite ja kuormanhallinta: n. 800–1000 €
- Asennustyö: Perusasennus + lisäkaapelointi (10m) + pieni kaivuutyö + sähkökeskuksen laajennus alakeskuksella: n. 700–1200 €
- Yhteensä: Noin 1500–2200 €.
Muista kotitalousvähennys – Säästä satoja euroja asennustyöstä
Sähköauton latausaseman asennustyö on kotitalousvähennyskelpoista. Vuonna 2026 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 100 euroa henkilöä kohden, ja vähentää voi 40 % työn osuuden arvonlisäverollisesta hinnasta.
Esimerkkilaskelma:
- Latausaseman asennuspaketin kokonaishinta: 1500 €
- Työn osuus laskulla: 600 €
- Laitteiden ja tarvikkeiden osuus: 900 €
Laskennallinen vähennys on 40 % työn osuudesta: 600 € * 0,40 = 240 €.
Kun tästä vähennetään 150 euron vuotuinen omavastuu, saat verohyötyä 90 €.
Jos teetät vuoden aikana muita kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä, omavastuu maksetaan vain kerran, jolloin hyötysi tästä työstä on täydet 240 €. Puolisot voivat saada yhteensä 4 200 euron vähennyksen.
Varmista aina, että saat sähköurakoitsijalta eritellyn laskun, josta työn osuus käy selvästi ilmi.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitsenko 22 kW latausaseman?
Todennäköisesti et. Useimmat autot eivät voi edes hyödyntää täyttä 22 kW tehoa AC-latauksessa, ja 11 kW riittää yön aikana lataamaan akun täyteen. Lisäksi 22 kW asennus vaatii lähes aina pääsulakkeen korotuksen, mikä nostaa kustannuksia merkittävästi ja voi kasvattaa sähkön perusmaksua.
Voinko asentaa latausaseman itse?
Et voi. Kiinteän latausaseman asennus on luvanvaraista sähkötyötä, jonka saa tehdä vain rekisteröitynyt sähköalan ammattilainen. Itse tehty asennus on laiton ja erittäin vaarallinen, ja se mitätöi laitteen takuun sekä kodin vakuutusturvan tulipalon sattuessa.
Mitä eroa on Type 1 ja Type 2 -liittimillä?
Type 2 on Euroopan standardi ja löytyy lähes kaikista uusista sähköautoista ja latausasemista. Type 1 on vanhempi standardi, jota löytyy lähinnä vanhemmista aasialaisista ja amerikkalaisista automalleista. Nykyään Suomessa myytävät latausasemat ovat lähes poikkeuksetta Type 2 -liittimellä varustettuja.
Miten kuormanhallinta toimii käytännössä?
Sähkökeskukseen asennetaan mittari, joka seuraa kiinteistön kokonaiskulutusta reaaliaikaisesti. Jos esimerkiksi kiuas, uuni ja lämminvesivaraaja ovat päällä samaan aikaan, kuormanhallinta hidastaa automaattisesti auton latausta tai keskeyttää sen hetkellisesti, jotta pääsulake ei ylikuormitu. Kun muu kulutus laskee, latausteho palautuu normaaliksi.